Kävin kaverin kanssa kuvaamassa ja nyt tulee vähän jatkoa kuva tarinaan

ja muutama kuva neideistä. Joo oo ton huonon valaistuksen voi haistaa xD 

Käykää lukemassa se edellinen osa ;)

                                         
                                         Veronica: *Alkaa heräillä levottomasta unesta*

                                          Avain on Veronican sängyn kulmassa.

                                         Veronica: *Katsoo avainta säikähtäneenä* "Se se uni,
                                       oliko se totta?" Veronica kuiskaa saamatta vastausta ky-
                                       symykseensä.

                                       Veronica: *nappaa oudon käärön käteensä ja lukee sen
                                      vapisevalla äänellä.* "On aika lähteä korjaamaan virheesi"
      

                                        Veronica: *Puristaa avainta ja katsoo lasittunein silmin eteensä*
                                       "Onko minun pakko jättää kotini?"

                                         "Suloinen...."

                                       "Lämpöinen..."

   
                                       Veronica: "Kotini." *Veronica kuiskaa vapisevalla äänellä
                                     ja vajoaa muistoihinsa*

                                       Ääni: Veronica, on aika suorittaa tehtävä ja todistaa
                                      ettet ole enää vain pieni tyttö, olet NOITA!"

                                       

                                           
                                          Veronica:  "Ny nyt on aika!" *Veronica sönköttää hiljaa*
                                         Tyttö: "Mistä kukaan saisi tietää jos vain päästäisit minut?"
                                          *Tyttö kuiskasi viileästi*

                                       

                                        Veronica: "Hyvä on sitten... en minä siihen pystyisi"
                                        *Veronican lause katkeaa*

                                          Veronica: *Avaa köydet ja katsoo juoksevaa tyttöä
                                          haikeana, kävelee pois paikalta tietäen epäonnistuneensa*

                                         Veronica: *Yrittää karistaa inhottavat muistot mielestään
                                        ja ottaa esille ainoan esineen joka muistuttaa häntä su-
                                        vustaan ja virheestään*

                                         Veronica: *Katselee tyhjää rasiaa* "Ennen se oli siellä
                                        pieni koru, jonka minä menetin." *Veronica päättää
                                       lähteä sille paikalle missä päästi tytön lähtemään*

                                        Veronica: *Nojaa vasten puuta ja huokaisee*

                                         Veronica: *Katsoo toiveikkaana rasiaa, kuin sinne
                                       saattaisi ilmestyä jotain*

Veronica: "Turhaa, minun on pakko lähteä pian

etsimään paikka jossa voin korjata virheet."

Tämmönen siitä osasta tuli :3 Toivottavasti tykkäsitte. Nyt siirrytään kuviin ;)

Joo oo, näit oli huikeet neljä. ;"D